Niksien lisäksi viimeisessä Pirkka-lehdessä oli muutakin luettavaa, muun muassa lyhyt haastattelu Tiia Piilin satusuosikeista.  Vilkaisin jutun nopeasti ja selasin lehteä eteenpäin, mutta muistin pohjalta alkoi nousta vanhoja satuja mieleen ja niinpä oli pakko lukea Tiian haastattelu uudestaan.  Häneltä kysyttiin, mitkä ovat hänen kolme suosikkisatuaan (vastaus: Tuhkimo, Kultakutri ja kolme karhua ja Bremenin soittoniekat) ja kolme suosikkisatuhahmoa (vastaus: Aku Ankka, Karvinen ja Klovnikala Nemo).  Bremenin soittoniekat on ainakin minulle outo satu ja Klovnikala Nemoakaan en ole koskaan tavannut, mutta sainpahan aiheen miettiä, mitkä omat suosikkini olivat.  Ja se olikin yllättävän vaikea pala! 

Tällaisen suosikkisatulistan sain kovan miettimisen jälkeen koottua:

1) Adalmiinan helmi
2) Pieni tulitikkutyttö
3) Lumikki ja seitsemän kääpiötä

Saduista tuli ensimmäisenä mieleeni Adalmiinan helmi.  En enää edes muista, miksi se oli suosikkejani lapsena, mutta jotain äärimmäisen suloista siinä sadussa oli.  Se on kaiken lisäksi oman satusetämme Topeliuksen satu (tämän tiedon jouduin lunttaamaan kirjaston tietokannasta).  H. C. Andersenin Pieni tulitikkutyttö oli ehdottomasti myös suosikkini, koska se oli valtavan surullinen.  En voinut mitenkään ymmärtää, miten niin pieni tyttö joutui talvena vähissä pukimissa ulos tulitikkuineen ja hänen kohtalonsa teki minut aivan lohduttomaksi.  Lumikki sitten... yritin löytää jotain omaperäisempää, mutta kuka voisi vastustaa satumaailman ehkä kauneinta prinsessaa ja hänen lystikkäitä kääpiöystäviään.  Paha äitipuolikin sai palkkansa ja prinssi kaappasi ihanan Lumikin kainaloonsa.  Aaah!  Grimmin veljesten saduista voisi nostaa esiin pari muutakin viehkeää neitokaista, mutta Lumikki olkoon valittuni. 

Suosikkisatuhahmoni valikoituivat hiukan eri kriteereillä.  Suosikkisadun valitsin tunnepohjalta, satuhahmot pikemmänkin järjen avulla.  Vai mitä sanotte tästä kolmikosta:

1) Punahilkka
2) Peppi Pitkätossu
3) Tarzan

Punahilkkaa ei tarvinne perustella: siinä hahmossa on tyttörohkeus huipussaan.  Hilkka ei pelkästään puijaa pelottavaa sutta vaan pelastaa vielä isoäitinsäkin.  Peppi Pitkätossu puolestaan eli joka tytön toive-elämää: hän oli itsenäinen, leikki päivät pitkät, ei käynyt koulussa, oli varakas ja omisti hevosen ja marakatin.  Mieletön hahmo!  Se, onko Tarzan satuhahmo, on hiukan kyseenalaista - fiktiivinen hahmo hän toki on, mutta ei ihan pikkulapsille tarkoitettu satuhahmo.  Mutta juuri mikään ei ylitä sitä voitonriemun ja onnen tunnetta, jonka koin sinä hetkenä, kun pikku lordi Greystoke oppi lukemaan.  Ja mitä kaikkea sankaritekoja Tarzan tekikään viidakon uumenissa, oi!  Vastalauseita ei hyväksytä, Tarzan on ja pysyy suosikkisatuhahmojeni listalla.

Olisi hauska lukea myös muiden satukokemuksia.  Muistinystyrät hyrisemään!